Vainaja
 |
||
Pojan niin urhean, viimeinen matka on ruumisautossa. Vaan yllättäin tuo hautasaattue, matkaa ei jatka, kun kuullaan ihmisten huutavan näin: Kas, kolari tuolla, joen toisella puolen! Ruumisauto ja juna. Melu uskomaton! Voi ymmärtää kyllä ihmisten huolen, poika arkussa väsynyt kaikesta on.Surevat surevat kaipuuta vailla, ei hoilaa messujaan ees pappikaan. Trumpetit vaikenee, kuoleman lailla. Vainaja kuuntelee aplodejaan. Hienommat ihmiset suudelman antaa, sylkien inhosta, näytellen vaan. Ja koko maailma kaapua kantaa, ei kuollut syleile ainuttakaan.Myrsky lyö raivoten, nuo pellot lakoon, hukuttaa sanatkin surevien. Ja väki kauhuissaan ryntää jo pakoon, vainaja arkussaan onnellinen. Elävät ihmiset ovat niin arat, pelkäävät sateissa, myrskyissä he. Entiset ihmiset, vainajaparat, rohkeita ovat, toisin kuin me. Silloinhan ihminen, on voiton puolla, kun oman sinetin, merkkinsä saa. Turvassa kaikelta, voi silloin kuolla, tammisen arkun kun omistaa. On aivan sama se, oma tai lainaa, kuolleelle moinen ei merkitse lain. Se tuskin vaa'assa paljonkaan painaa, huoleton elämä on vainajain.Varjojen maailmassa, juhlissa siellä, väistyneet vaarat on, myös pelotkin. On hyvin täälläkin, sitä en kiellä, vaan arkun turvassa, on paremmin. Kuulla voin moitteenne, pilkkaako herran. Päättelyyn teidän vastaisin vaan: Kaikki me kuolemme, murrumme kerran, paitsi nuo vainajat arkuissaan.Säv. & San. Vladimir VysotskijSuom. Turkka MaliAlkup. nimi: Veselaja pokonitskaja
Canal: Music
Añadido: November 30, 1999 at 12:00 am
Autor: Teedrill
Duración: 03:21
Puntuación: 4.67
Reproducciones: 461
Etiquetas: Mali Mika Turkka Vainaja Vladimir Vysotski Vysotskij
Comentarios
|
venoveno58 (November 30, 1999 at 12:00 am)
viimeinkin vysotskia suomeksi.kiitos.
|